Keskustelusta on kulunut kolme kuukautta. Kevät on edennyt toukokuun taitteeseen. Nuori nainen avaa sähköpostinsa. " [Eero Holma] on lähettänyt sinulle viestin". Nuori nainen hätkähtää. Oli sovittu, että yhteyttä ei enää pidettäisi, kun matka oli ohi. Ja nyt yli kahden kuukauden kuluttua sähköposti räväytti kaikki muistot auki.
Nainen oli deletoida viestin, mutta päätti kuitenkin avata sen:
" Kiitos Sinulle Tiina. Löysin kuin löysinkin osoitteesi. Eero nukkui pois pääsiäisen jälkeisellä viikolla. En tiedä, kertoiko Eero, että olin alusta pitäen tietoinen matkastanne. Hän kertoi matkanne olleen miellyttävän ja täyttäneen hänen viime toiveensa. Hän kertoi pitävänsä Sinusta paljon. Hän oli herrasmies kuten varmasti tulit huomaamaan. Tiesimme molemmat, että aikaa ei ollut enää paljon. Ennen pääsiäistä hänen tilansa heikkeni dramaattisesti. Morfiinikaan ei tuntunut enää poistavan kipuja.
Pitkäperjantaina hän pyysi minua ottamaan Sinuun yhteyttä, kun aika oli täyttynyt. (Anteeksi uskonnollis-sävyinen muoto.) Hän pyysi minua kiittämään Sinua viettämästänne kahdesta lomaviikosta ja toivottamaan kaikkea hyvää Sinulle elämässäsi.
Eero tuhkattiin viime viikolla. Hautajaiset olivat pienimuotoiset. Uurna lasketaan maahan ylihuomenna. Toivoisin tapaavani Sinut tilaisuudessa. Mikäli et pääse tulemaan, toivoisin Sinun kuitenkin ottavan minuun yhteyttä esim. sähköpostilla.
Kiitokseni Sinulle vielä kaikesta, millä kevensit Eeron viimeisiä päiviä ja autoit meitä synkkenevässä surussamme.
Ystävällisesti
Marjatta Holma, Eeron vaimo"
-
